sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Yö Hämeenkankaalla

Auto parkkiin, muutama sata metriä kävelyä, teltta pystyyn ja nuotiota sytyttämään. Kuivia puita, puhdasta pohjavettä kaivosta ja siisti laavu. Ei ketään muuta mailla halmeilla. Hämmentävä kokemus espoolaiselle retkeilijälle. Toki Hämeenkankaan Ruskalaavun ympäristössä näkyy sen sijainti armeijan harjoitusalueella eikä paikka ole muutenkaan varsinaisesti erämainen, mutta Nuuksion kuluneimmille telttailupaikoille se ei häviä yhtään.

Ruskalaavu, Hämeenkangas, Kankaanpää


Nuku yö ulkona -unia varten olin pakannut mökkireissulle mukaan telttailuvarusteet mökin pihassa nukkumista varten. Mielessä iti kuitenkin vielä ajatus toisesta yöstä ulkona, tällä kertaa metsässä. Kyselin aluetta paremmin tuntevalta veljeltäni vinkkejä hyvistä yöpymispaikoista, tarkistin metsäpalovaroituksen ja kävin kaupassa eväsostoksilla. Iltapala-aikaan lähdin esikoisen kanssa kohti Hämeenkangasta. 

Hämeenkangas, Kankaanpää
Hämeenkankaan harjualueella Kankaanpään, Jämijärven ja Ikaalisten kuntien alueilla on kattava laavuverkosto. Alueella on luontoon.fi -sivuston mukaan yhteensä noin kolmekymmentä laavua tai kotaa, joista osalla on järjestetty polttopuuhuolto. Hämeenkankaalla on myös tiheä reittiverkosto: polkuja, latu-uria ja metsäautoteitä. Talvisin harjumaastosta löytyy hyvin hoidetut ladut. Hämeenkangas on ensisijaisesti puolustusvoimien harjoitusalue ja harjoitusten aikana siellä onkin liikkumisrajoituksia. Muuten alue on retkeilijöiden käytössä.

Hämeenkangas, Kankaanpää
Ruskalaavu löytyi helposti, ja niin löytyi myös kaksi geokätköä laavun läheisyydestä. Kello oli kuitenkin jo aika paljon ja nälkäkin kurni vatsassa, joten emme lähteneet etsimään enempää kätköjä. Valoisassa kesäyössä avoimessa harjumaastossa olisi voinut hyvin yökätköillä, mutta kahdeksanvuotias kävi mieluummin nukkumaan. Unta riittikin hyvin, vasta kymmenen aikaan aamulla sain lapsen houkuteltua teltasta ulos. Pyjama päällä onnellinen retkeilijä autteli teltan purkamisessa ja kipitti sitten autoon, jolla suuntasimme mökille myöhäiselle aamupalalle.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Lauhanvuoren huipulta yöksi pellonlaitaan

Pohjois-Satakuntalaiselta savipellolta, kurjenpolvien, kellukoiden ja koiranputkien keskeltä löytyi kesän 2017 nuku yö ulkona -telttapaikkamme. Viime syksynä nukuimme mummolan takapihalla, tällä kertaa mökkimaisemissa. Päivällä olimme autoilleet mökiltä merenrantaan Kristiinankaupunkiin sekä kiivenneet Pohjanmaan korkeimman vuoren huipulla olevaan näkötorniin. Illalla oli nautinto painaa pää tyynyyn koivujen katveessa lintujen konserttia kuunnellen. 

Jämijärvi, nukuyöulkona

Lauhanvuori Isojoen ja Kauhajoen rajalla on kuin saari keskellä lakeuksia. Saari se on joskus ollutkin. Lauhanvuoren laki on ollut vedenpinnan yläpuolella heti viimeisen jääkauden jälkeen, meren huuhtoessa alempia rinteitä. Laki on metsäinen, mutta sen päällä olevan 22 m korkean näkötornin huipulta on hienot näkymät yli metsien. Horisontissa voi erottaa tuulimyllyjä ja voimalaitosten piippuja nykyisellä merenrannalla noin 40 kilometrin päässä. 

Lauhanvuori, Isojoki
Lauhanvuoren näkötorni on sen verran vankkarakenteinen, että uskalsin kiivetä sinne vaikka kohtalaisen korkeanpaikankammon omaankin. Uskalsin myös päästää lapset kiipeämään, vaikka varsinkin kuopuksen kanssa pysyttelen yleensä mieluummin maan tasolla ja kaukana kaikista jyrkänteistä. 

Lauhanvuoren näkötorni, Isojoki

Päivän jälkeen olin sen verran väsynyt, että harkitsin jopa sisällä nukkumista. Onneksi teltta on tullut pystytettyä jo sen verran monta kertaa, että väsyneenäkin se sujuu nopeasti. Makuualustat ja -pussit sisään, pyjamat päälle ja iltasatua lukemaan. Lämpimässä kesäyössä teltan oviaukon pystyi jättämään auki, niin että maisema näkyi hyttysverkon läpi ininän jäädessä ulkopuolelle. Mimmi Lehmän ja Variksen seikkailujen jälkeen ei kestänyt kovin kauan että vierestäni kuului tasainen tuhina. Eihän kesäyöhön voi mitenkään olla rakastumatta.

nukuyöulkona